December 16, 2015

Red lace dress

Lokakuussa otettuja kuvia. En vain ole saanut aikaiseksi näiden julkaisemista. En oikeastaan pidä tästä mekosta ollenkaan, se ei istu päälleni sitten millään. Vyötärön kohta on mekossa liian ylhäällä, hihat liian lyhyet, helma liian lyhyt, kaikki on vialla. Taidan myydä tuon vain pois, varsinkin kun löysin juuri sen täydellisen punaisen pitsimekon, niin mitä sitä kahta punaista pitsimekkoa kaapissaan pitämään.


Translation:
I actually don't like that dress at all, it doesn't fit me. The waistline is too high, sleeves are too short and so is the hem. I found the perfect little red lace dress couple weeks ago anyway so I might as well get rid of this one. 


December 3, 2015

The little black funeral dress

Mielenkiintoista huomata, että nyt kun asuu Helsingissä, ei tule oikein ikinä kierreltyä kaupungilla shoppailemassa tai muuten vain istuttua huvikseen jossain kahviloissa. Vaikka Starbuckskin on ollut jo pitkään keskustassa, en ollut siellä vielä käynyt. Tänään ystäväni Saara tuli käymään täällä ja päätimme Stockmannilla käydessämme piipahtaa myös Starbucksissa juurikin siitä syystä, että kumpikaan ei ollut Starbucksissa aiemmin käynyt. Kuten Saara totesi, "once in a lifetime" -kokemus, ei todellakaan kiinnosta mennä enää uudestaan juomaan melkein kuuden euron erittäin keskinkertaista chai lattea. Se juoma maistui jostain tiivisteestä tai jauheesta tehdyltä ja oli todella vaisu kokemus, yleensä kahviloiden chai latet ovat ihanan voimakkaan mausteisia ja todella herkullisia, mutta tämä Starbucksin versio oli kyllä ala-arvoinen! Kaiken kruunasi vielä hyvin lähekkäin asetellut pöydät, tuntui ettei saanut yhtään yksityisyyttä ja omaa rauhaa. En tämän kokemuksen perusteella ymmärrä yhtään Starbucks-hypeä.
dress: Vila
pearl necklace: vintage
pearl bracelets: Ibero
silver bangle: Kalevala


Tämä mekko, joka oli päälläni tänään (ja aika usein muutenkin) on vuoden takainen ostos Stockan hullareilta. Oikein loistava esimerkki siitä, miksi en osta polyesterisekoitteisia vaatteita. Se nyt ei tietenkään kuvista näy, mutta mekon pinta on täynnä pientä nukkaa, ja harmittaa kovasti koska malli on juuri täydellinen omalle kropalleni. Tämän mekon kohdalla tein tietoisen poikkeuksen vuosi sitten, koska ajattelin tarvitsevani hautajaisiin mekkoa (hyvä varautua etukäteen tälläiseenkin tilaisuuteen, kenenkään hautajaisia ei siis ollut tulossakaan kun mekkoa ostin..), ja toivoin kovasti, että tämä yksilö olisikin jotenkin mystisesti parempaa polyesterisekoitetta. Sain tosiaan pettyä karvaasti. Edes nukanpoistokone ei auta. Eikä niitä hautajaisiakaan ole tullut. Onneksi mekolle on ollut muuten käyttöä todella paljon, tämä on juuri niitä luottomekkoja jotka käyvät melkein mihin vain tilaisuuteen ja asustamalla eri tavoin muuntautuu todella erinäköiseksi. Minä tosin tykkään käyttää helmiä melkein minkä kanssa vain, joten usein puen ne tämänkin mekon pariksi.


Translation:
When I was in the fitting room trying this dress on, I thought I can buy this dress because I need to have something proper for a funeral. I don't know who's funeral I was waiting to attend to, but I was seriously thinking like that on the fitting room. I believe everyone should have one plain appropriate-for-funeral black dress in a closet, 'cause you never know when someone's gonna die and you don't want to get that casual "What I'm gonna wear?!" panic day before a funeral. And these little black funeral dresses go well almost with anything so you have a great every occasion dress in your closet also.

December 1, 2015

White lace dress

Joulukuun ensimmäinen päivä tarkoitti tietysti sitä, että sai avata joulukalenterin ensimmäisen luukun! Olin valinnut tälläisen vähän aikuismaisemman Fazerin kalenterin, vaikka joku My Little Pony kalenteri olisi varmasti ollut aika jees myöskin. Ehkä käyn ostamassa sellaisenkin nyt kun kaikki suklaakalenterit taitavat olla jo alennuksessa..


Olen taas nykyään vähän rakastunut jouluun, oli vuosia etten sietänyt joulua huonojen lapsuudenkokemusten takia, mutta nykyään olen ymmärtänyt sen, että joulua ei ole pakko stressata, vaan sen voi viettää juuri niin kuin itse toivoo ja parhaalta tuntuu. Ketään ei ole pakko jouluaattona nähdä jos ei jaksa ja voi syödä vaikka viisi konvehtirasiaa yksin päivän aikana mikäli sattuu huvittamaan. Tämän oivallettuani viime vuonna, tuntui jokin loksahtavan paikoilleen ja kykenin taas vihdoin nauttimaan joulusta vuosien jälkeen. En tiedä vaikuttiko tänne Helsinkiin muutto, pois synnyinseudulta pääseminen, ajattelutapaani niin paljon. Ehkä se välimatka mikä on melkein kaikkiin sukulaisiin antoi tietyn vapauden hengittää. Tiedättehän, kun on 100 kilometriä välillä voi vain aina vedota siihen, että on välimatkaa. Se on tietyllä tapaa hyvin helpottavaa. Viime jouluna en edes käynyt Lahdessa. Ja minulla oli ehkä jopa siitä johtuen paras joulu vuosiin.

Odotan tulevalta joululta paljon, mutta saatan ehkä sittenkin piipahtaa tänä jouluna siellä Lahdessa, nyt kun ahdistus ei ole enää aivan niin akuutti kun on yli vuoden poissaolon ansiosta saanut etäisyyttä asioihin.
23 päivää jouluun ja tiedän jo minkä mekon puen aattona päälleni.


Translation:
I used to love Christmas when I was little, but then I grew a bit older and begun to understand too much and my Christmas was ruined for years. Until last Christmas. I had just moved away from my hometown to Helsinki and was spending my first Christmas away from all the things that had caused so much misery. I finally realized Christmas should be exactly as you want it to be, not as someone else wants it to be. I spent my Christmas with the ones I love and am planning on doing the same this year. I even already picked up the dress I want to wear on Christmas Eve. 

And I got to open my Advent calendar today! I'm quite exited about Christmas this time!